Kirvesmies, työnjohtaja ja kunnallisneuvos Yrjö Henrik Vänttinen syntyi Tohmajärven Kaurilassa 1.8.1904 tilallisen Herman Juhananpoika Vänttisen ja Riitta Liisa Kekäläisen vanhimpana poikana.

Suoritettuaan Kaurilan kansakoulun 12-vuotiaana Yrjö aloitti työnteon VR:n ratatöissä Värtsilän asemalla. Viisi vuotta kului erilaisissa rautatietöissä, kunnes hän 17-vuotiaana pääsi Värtsilä-Yhtymän palvelukseen. Työsuhde kesti lähes 45 vuotta – aina hänen kuolemaansa saakka.

Asevelvollisuuden jälkeen Yrjö avioitui Emma Simosen kanssa, ja vuoden 1926 lopulla perheeseen syntyi tytär Hilkka.

Yrjö Vänttinen suuntasi tarmonsa vahvasti yhteiskunnalliseen toimintaan. Hän osallistui aktiivisesti kunnalliselämään, puolue- ja järjestötoimintaan sekä osuuskauppaliikkeen kehittämiseen. Talvisodassa palveltuaan perheen oli sodan päätyttyä jätettävä Värtsilä ja siirryttävä evakkoon Kaurilaan sukulaistalon läheisyyteen. Jatkosodan alettua perhe pääsi palaamaan Värtsilään, mutta koti oli tuhoutunut. Uudelleen rakennettu koti jäi lyhytaikaiseksi, sillä sodan päätyttyä edessä oli uusi, nyt lopullinen evakkomatka Kaurilaan.

Kotiin paluun jälkeen Yrjö omisti iltansa ja usein myös yönsä kunnalliselämälle. Yksi hänen merkittävimmistä saavutuksistaan oli Kaurilan kylän sähköistämisen käynnistäminen. Lisäksi hänen työnsä Onkamo–Parikkala-rautatietoimikunnan puheenjohtajana oli koko Pohjois-Karjalan kannalta huomattavan tärkeä.

Tohmajärven kunnan edustajana hän vaikutti Pohjois-Karjalan Maakuntaliiton ja Pohjois-Karjalan Sähkön hallintokunnissa. Pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta toiminnastaan Tohmajärven hyväksi hänelle myönnettiin kunnallisneuvoksen arvonimi.

Yrjö Vänttinen toimi Tohmajärven kunnanvaltuuston puheenjohtajana peräti 24 vuotta. Hän oli myös innokas osuustoiminta-aatteen edistäjä ja vaikutti jo Värtsilässä Työväen ja Pienviljelijäin Osuusliikkeen hallituksessa sekä myöhemmin Tohmajärvellä Sisä-Karjalan Osuusliikkeen johdossa. Työstään osuustoiminnan hyväksi hänelle myönnettiin Rochdale-ritarin arvonimi.

Teksti Heli Mäki