VÄNTTISTEN
sukuseura ry
Esineet kertovat suvun historiasta
Löytyykö sinulta Vänttisten sukuun liittyvä esine, josta voisi tallettaa tarinan?
Kultainen ansiomitali 1830
Kangaslammin Luostarilanmäellä säilytettyihin vanhoihin tilaa koskeviin asiakirjoihin liittyy “kultainen” ansiomerkki, jonka antaja ilmeisesti on Suomen Talousseura. Mitään saatekirjelmää ei ole säilynyt. Mitalin toiselle puolelle on kaiverrettu teksti “Toimelliselle Rehellisydelle” ja toiselle puolella on kuvattuna joukko maanviljelysväli-neitä kuten viikate, harava, kärryt, aura. Päiväys on kaiverrettuna “13. elokuuta 1830“. Tuohon aikaan Luostarilanmäen isäntänä oli Pekka Wänttinen, joten mitali on varmaankin myönnetty hänelle. Mitali on alkuperäisessä pienessä sametilla vuoratussa rasiassa.
Seinäkello 1828
Perimätiedon mukaan tämän seinäkellon on saanut isältään Yrjöltä Vänttisten kantatilan isäntä Pekka (Petter) Vänttinen (1803-1879) vuonna 1828. Tällä hetkellä kello mittaa hyväkuntoisena aikaa Lassilassa, Varkaudessa. Kantatilalta kellon Lassillaan toi Pekan pojanpoika Paavo Vänttinen (1885-1973). Kello on siis erinomaisessa kunnossa, ainoastaan metalisesta heilurista puuttuu pieni palanen. Kantatilan pojat Albin, Pekka ja Paavo olivat käyttäneet aikoinaan heiluria maalina harjoitellessaan tarkkuusammuntaa - sisällä kantatilan tuvassa.
Jauhinkivet 1866
Leipävilja jauhettiin entisaikaan jauhoiksi käsikivillä. Kantatilan vanhoista käsikivistä löytyy vuosiluku 1866. Samaisena vuonna perustettiin Suomen kansakoululaitos. Leipää ja koulutusta - ne ovat olleet kautta historian Vänttisille tärkeitä asioita.
Emännän avaimet
Kantatilan emännällä Eeva Vänttisellä (1885-1952) oli esiliinansa taskussa nippu avaimia. Hän oli todella tarkka talon tavaroista ja varannoista, eikä luovuttanut yhtään ylimääräistä edes miniälleen Martta Vänttiselle, jolla sentään oli kuusi lasta samassa taloudessa.
Kerrotaan, että Eevan kuoleman jälkeen lukitusta piirongin laatikosta löytyi kätköllinen kahvia, sokeria ja muita säännöstelyn alaisena olevia elintarvikkeita, joista muilla perheenjäsenillä ei ollut mitään tietoa.
Kemian oppikirja 1905
Ernest Vänttinen (1871-1922) toimi matematiikan ja kemian opettajana Kotkassa ja Jyväskylässä. Viimeiset vuodet hän toimi Jyväskylän lyseon rehtorina. Hän kirjoitti useita oppikirjoja, joista Kemian alkeet oppikoulujen tarpeeksi sai huomiota myös suomenkielisessä sano-malehdistössä. Kyseinen kirja vuodelta 1905 löytyi uskomattoman hyväkuntoisena Waltarien kesä-kodista Haminasta. Tällä hetkellä sitä säilytetään sukuseura arkistossa.
Valokuvakehys 1928
Kantatilan isäntä Kalle Vänttinen (1908-1976) suoritti asepalveluksensa kenttätykistörykmentissä, 2. patteris-sa Viipurissa vuosina 1928-1929. II patteristo oli perustettu 5. maaliskuuta 1919 ja rykmentti siirtyi 21.–23. huhtikuuta Viipuriin.
Muistoksi armeija-ajaltaan Kalle on tehnyt puisen valokuvakehyksen, jossa teksti: KTR 2 Muisto Viipuri.
Viljatiinu 1806
Vänttisten kantatilalla vanhin tiedossa oleva esine on puinen viljatiinu vuodelta 1806. Se on palvellut aikoinaan varmuusvarasto-na katovuosien varalta. Tiinuun mahtuu noin kaksi hehtolitraa, ja se on ollut aina täynnä itävää rukiinsiementä. Sitä käytettiin äärimmäisessä hädässä rukiin kylvöön, mutta vain ja ainoastaan katovuosien aikana. Normaalivuosina vasta sitten, kun saatiin uutta itävää siementä, vaihdettiin vanha siemen uuteen.
Kolikko 1716
1980-luvulla Erkki Vänttisen pelolta Heinäveden Alapihasta löytyi kivien noston yhteydessä vanha raha. Painoa kolikolla on lähes 1,5 kiloa ja kokoakin riittävästi: 17,5 x 16,8 cm. Arvoa rahakolikolla on 2 taaleria ja se on lyöty vuonna 1716. Tällä hetkellä rahaa säilytetään Heinäveden kunnanvirastossa.
Ruokalautanen 1936
Vänttisten suvun kantatilalla vietettiin kaksoishäitä toukokuun 16. päivänä 1936. Talon tytär Eeva (1914-1994) vihittiin Veikko Heiskasen (1911-2000) kanssa ja tuleva isäntä Kalle (1908-1976) Martta Räisäsen (1914-1994) kanssa. Martta ja Kalle saivat häälahjaksi Arabian Fasaaniastiaston, joka oli aikansa suosituin juhla-astiasto.
Fasaani on Arabian pitkäikäisin koriste. Se perustuu Kaukoidän eurooppalaisittain suodatettuihin aiheisiin. Astiasto on 87 ikävuodestaan huolimatta edelleen hyvässä kunnossa. Martta Vänttinen on lahjoittanut astiaston lautaset tyttärelleen Riitta Loikkaselle.
.jpg)
Pieni rasia 1903
Vänttisten kantatilan läheisyydessä on useampi Vänttisten omistama tila. Vänttilän talo tunnetttin myöhemmin myös nimellä Roihala tai Rontta. Tilan rakennukset ovat kokonaan hävinneet jo 1960-luvulla. Viimeisinä vuosikymmeninä ne olivat vuokrakäytössä. Eräs vuokralainen oli perheetön Jalmari Lappalainen, joka tunnettiin kyläläisten keskuudessa nuukuudestaan. "Jallun" kuoleman jälkeen hänen tavaransa huutokaupattiin ja Kalle Vänttinen oli huutanut huutokaupasta pienen rasian, johon kuului myös kaksi pientä avainta. Rasian pohjassa on vuosiluku 1903.