Hilda Augusta Kettunen syntyi Kuopiossa 1850 Kalle Fredrik Vänttisen ja Eeva Lundgrenin perheen neljänneksi lapseksi. Hänen isäntä muutti sukunimensä muotoon Wentin.Hilda meni naimisiin maakauppias ja maanviljelijä Paavo Kettusen kanssa ja muutti Joroisiin Koskenhoviin, jonka hänn apuunsa oli ostanut vuonna 1862.
Hilda Augusta oli velvollisuudentuntoinen ja lämminsydäminen ihminen, jonka elämä jätti jäljen niin perheeseen kuin koko Joroisten pitäjään. Koskenhovin kartanon emäntänä hän kantoi suuren vastuun sekä kodista että laajasta taloudesta. Suuren perheen äitinä hän huolehti lastensa kasvatuksesta ja ohjasi heidät opin tielle – asia, jota hän piti erityisen tärkeänä.
Vaikka kotityöt ja talouden hoito täyttivät suuren osan hänen päivistään, Hilda ei sulkeutunut yksityiselämäänsä. Hän oli aktiivinen ja harras osallistuja paikkakunnan yhteisiin rientoihin niin kauan kuin terveys salli.
Erityisen lähellä hänen sydäntään oli naisten aseman kohottaminen ja raittiusaate.
Hilda oli Joroisten naisyhdistyksen toimeliaimpia jäseniä. Hän ei tyytynyt pelkkään jäsenyyteen, vaan teki työtä yhdistyksen hyväksi sydämensä palolla – levitti lehteä, järjesti toimintaa ja rohkaisi muita naisia mukaan. Vielä kuolinvuoteellaan hän kehotti yhdistyksen jäseniä jatkamaan työtä, jota hän piti siunauksellisena ja tärkeänä.
Hilda oli syvästi uskonnollinen, mutta ei yksipuolinen. Hän seurasi hartaasti uskonnollista kirjallisuutta, mutta oli yhtä lailla innostunut yleishyödyllisistä hankkeista. Hän piti alustalaistensa keskuudessa esitelmiä lasten kasvatuksesta ja puhui yksityisissä keskusteluissa raittiuden merkityksestä tavalla, joka herätti kuulijoissa kunnioitusta.
Vain muutama vuosi ennen kuolemaansa Hilda ja hänen puolisonsa, maanviljelijä Paavo Kettunen, viettivät hopeahäitään. Juhla oli raittiushäät – ele, joka kuvasti pariskunnan arvoja ja Hildan vakaata elämänasennetta. Juhlasta kertovassa lehtijutussa todetaan hauskasti, että jokainen lienee palannut niistä raittiilla päällä ja iloisella mielellä.