Klara Aurora Wänttinen syntyi vuonna 1875 Muolassa Ruskealan nimismies Smedbergin perheeseen. Sortavalan seminaarin käytyään ja valmistuttuaan kansakoulunopettajaksi hän avioitui seminaarin lehtorin, Ernest Wänttisen, kanssa. Jo samana vuonna perhe muutti Kotkaan, missä Ernest sai opettajantoimen ruotsalaisessa yhteiskoulussa. Kotka jäi kuitenkin lyhyeksi etapiksi, sillä vuonna 1899 perhe asettui Jyväskylään, Ernestin saatua lehtorin ja myöhemmin rehtorin viran Jyväskylän lyseossa.

Klara Wänttinen nousi nopeasti näkyväksi ja arvostetuksi henkilöksi Jyväskylän kulttuuri- ja seurapiireissä. Hänellä oli vahvoja taiteellisia lahjoja: hän oli lahjakas laulaja, lausuntaesiintyjä ja ohjelmallisten iltojen vakituinen esiintyjä. Hänen esiintymisiään kuvailtiin aikakauden lehdissä taipuisiksi, heleiksi ja hienostuneesti koulutetuiksi. Arvostelijat korostivat hänen kykyään välittää runojen tunneväreilyt ja vakava pohjasävy tavalla, joka tempaisi kuulijan mukaansa. Ennen kaikkea hänen sanottiin tulkitsevan runot sydämensä pohjasta.

Klara esiintyi myös Jyväskylän ulkopuolella, ja hänen lausuntailtansa keräsivät yleisöä laajasti. Taiteellisen työnsä ohella hän oli aktiivinen useissa nais- ja hyväntekeväisyysjärjestöissä, mikä oli tuohon aikaan merkittävä yhteiskunnallinen rooli. Hän oli mukana edistämässä naisten koulutusta, sivistystä ja sosiaalista asemaa – työtä, jota arvostettiin laajalti.

Puolisonsa, rehtori Ernest Wänttisen, kuoltua Klara ryhtyi myös liikealalle. Hän perusti Jyväskylään kahvila- ja ruokalaliikkeen, joka kasvoi vähitellen suosituksi matkustajakodiksi. Toiminta oli aikansa naiselle huomattava saavutus ja osoitus Klaran tarmosta, organisointikyvystä ja rohkeudesta tarttua uusiin haasteisiin.

Myöhemmin Klara muutti Helsinkiin, missä hän jatkoi aktiivista kulttuurista ja järjestöllistä toimintaansa. Hän säilytti asemansa arvostettuna esiintyjänä ja yhteisövaikuttajana, jonka panos näkyi sekä taiteessa että sosiaalisessa työssä.

Teksti: Heli Mäki