Kangaslammin Mäntymäeltä kotoisin oleva Hilja Maria Vänttinen syntyi Matti ja Maria Vänttisen nuorimmaksi lapseksi vuonna 1882. Sisaruksia oli perheessä yhteensä yhdeksän. Tila ei tarjonnut kaikille elämisen edellytyksiä, joten uuden alun etsiminen oli varteen otettava vaihtoehto 1900-luvun taitteessa. Mäntymäen talossa ostoksilla piipahtanut Pekka Kokkonen oli innostanut Hiljaa kokeilemaan siipiään Amerikassa, kunhan saisi koulut käytyä. Pekka oli matkalla Amerikkaan ja he pitivät yhteyttä
kirjeitse.

Hilja sai opiskelupaikan talouskoulusta, josta hän valmistui vaatehuollon ammattilaiseksi ja teki hetken töitä Helsingissä silittäjänä. Hän pakkasi kuitenkin tavaransa ja matkusti New Yorkiin lokakuussa 1906. Työmarkkinoilla Hilja iski oikeaan kultasuoneen, sillä hänet palkattiin miljonääri John D Rockefellerin ja hänen vaimonsa Lauran talouteen silittäjäksi.

Hilja työskenteli Rockefellerien kaupunkiasunnossa Manhattanilla osoitteessa 10 West 54th Street. Rockefellerit asuivat suurimman osan ajasta maaseutukartanossa kauempana keskustasta, mutta he viettivät aikaa myös kaupunkikodissaan. Siellä oli pienempi henkilökunta, mutta silti useita vakituisia työntekijöitä, kuten hovimestari, keittiöhenkilökunta ja siivoojat.

Hilja siis huolehti Rockefellerin perheen liinavaatteista Laura-rouvan ohjeiden mukaisesti. Jokainen aamu Hiljan tuli toimittaa silitetyt paidat ja tärkätyt kaulukset sekä kalvosimet JD Rockefeller seniorin pukeutumishuoneeseen. JD oli aikanaan maailman rikkain mies. Rockefellerin kuollessa vuonna 1937 hänen omaisuutensa arveltiin olevan 1,4 miljardia Yhdysvaltain dollaria, mikä olisi nykyrahaksi muutettuna
mittava omaisuu. Rockefellerit olivat myös tunnettuja siitä, että he kohtelivat palvelusväkeään hyvin ja maksoivat kilpailukykyistä palkkaa. He selvästi arvostivat myös koulutusta, koska palkkasivat Hiljan, olihan hän ammattitaitoinen koulutettu silittäjä.

Pekka ja Hilja alkoivat pitää yhtä ja kihlautuivat vuonna 1910. He suunnittelivat muuttavansa yhdessä Floridan lämpöön ja ostavansa sieltä hedelmäpuutarhan. Toimeentulon he uskoivat saavansa omenatilan
viljelijöinä. Toisaalta koti-ikävä vaivasi aika ajoin ja kotipuolesta tuli myös kaipaavia viestejä. Niinpä he päättivät palata takaisin Suomeen. Pekka palasi ensin vuonna 1911. Hän muutti Helsingin ja Kontiolahden kautta takaisin kotiseudulleen Nurmekseen. Hilja seurasi perässä kaksi vuotta myöhemmin kun hänen työsopimuksensa umpeutui 1913. Naimisiin he menivät huhtikuussa 1914.

Pekka oli ostanut rapistuneen myllykiinteistön, jonka hän kunnosti toimivaksi. Pekalla oli kolme työmiestä rakennushommissa ja Hilja töissä kaksi piikaa vuorotellen. Vesiturbiini, kuorimakone ja jauhinkivet tilattiin
Englannista saakka. Mylly elätti Nurmekseen asettuneen Pekan ja Hiljan sekä heille syntyneet kolme lasta.
Hilja huolehti myös yllättäen orvoksi jääneestä pojan pojastaan Reijosta. Hän otti hoitaakseen pojan elättämisen ja kasvattamisen sekä varmisti myös, että suku huolehti Reijosta Hiljan kuoleman jälkeen. Hiljan serkku Sirkka Vänttinen otti Reijon hoteisiinsa Hiljan kuoltua 1951.