Eino Vänttinen oli sukumme menestynein sotilas, mitattiinpa sitä saavutetulla sotilasarvolla tai
niillä monilla vastuullisilla tehtävillä, mihin hän joutui talvi- ja jatkosodassa sekä Lapin sodassa.
Eino syntyi Joroisissa ammatisoitllana työskennelleen Johannes Vänttisen perheeseen. Perhe
muutti Rantasalmelle Einon ollessa 2-vuotias. Hän osallistui kansalaissotaan valkoisten puolella
Varkaudessa ja Viipurissa. Tämän jälkeen hän siirtyi sotilasuralle.

Yleneminen oli nopeaa: jo 1919 hän yleni vänrikiksi, vuonna 1921 hänestä tuli luutnantti,
vuonna 1924 kapteeni, vuonna 1932 majuri ja vuonna 1940 everstiluutnantti.
Ennen toista maailmansotaa Eino Vänttinen toimi eri joukko-osastoissa kouluttajana ja
komppanianpäällikkönä sekä pataljoonankomentajana.

Talvisotaan Eino Vänttinen komennettiin pataljoonankomentajaksi (Er.P 5). Jatkosodassa hän
toimi jalkaväkirykmentin komentajana (JR 43) koko hyökkäysvaiheen ajan. Hyökkäysvaiheen
jälkeen hänet komennettiin koulutustoimiston päälliköksi, koulutuskeskuksen johtajaksi ja
aliupseerikoulun komentajaksi.

Kannaksen suurtaisteluissa Eino Vänttinen oli reilun kuukauden jalkaväkirykmentin (JR49):n va.
komentajana Vuosalmella. Tämän jälkeen Eino Vänttinen toimi linnoitussuunnittelu-upseerina,
henkilötäydennyskeskuksen ja aliupseerikoulun johtajana. Ennen siirtymistään reserviin täysin
palvelleena 16.07.1945 hän oli vielä kuukauden pataljoonankomentajana.

Vuonna 1945 tapahtuneen Puolustusvoimista eroamisensa jälkeen Eino Vänttinen teki siviiliuran
opettajana eri paikkakunnilla muun muassa Raahessa ja Loimaalla. Hän suoritti Turun
yliopistossa kasvatus- ja opetusopin tutkinnon sekä myöhemmin opetusopin kandidaatin
tutkinnon.

Eino Vänttinen oli opettajana värikäs persoonallisuus. Vänttinen oli kookas, kovaääninen ja
sotilaallisen ryhdikäs mies. Hänen opetusmetodinsa herättivät hymyilyä, kummastusta ja
kunnioitusta.

Teksti: Tapani Vänttinen